IT-yritykset Suomessa

Suomi on kansainvälisesti kuuluisa lukuisista menestyneistä IT-yrityksistään ja tunnetaan alan edelläkävijämaana. Ala vetää puoleensa niin kotimaista kuin ulkomaistakin työvoimaa. Peliyhtiö Supercellin Suomen henkilöstöstä peräti 40 prosenttia on kansallisuudeltaan muuta kansalaisuutta kuin Suomen. Myös Seriously 34 prosentillaan, Qvantel 26 ja Rovio 26 prosentillaan kuuluvat selvästi henkilöstönsä puolesta kansainvälisiin toimijoihin, ja myös Futuricen 19 prosenttia on hyvä saavutus ulkolaisen työvoiman määrässä.

Eri kansallisuuksien palkkaamisessa taas omaa luokkaansa on kuitenkin Ericsson, jonka Suomen yksikkö työllistää 39 eri maan kansalaista. Tällä listalla toisena on Rovio, jossa suomalaisten lisäksi työskentelee ihmisiä 35 eri maasta. Mikäli Suomessa jatkossakin osataan panostaa riittävästi sekä koulutukseen että ulkomaisten osaajien houkutteluun maahan, IT-alan kasvulle ei ole rajoja. Ilman huipputekijöitä alan kehitys kuitenkin hidastuu.

Alalla siis on oikeanlaisista osaajista selvästi pulaa, joten IT-alalle kouluttautuminen on investointi tulevaisuuteen. Joitain yritysten kanssa yhteistyössä koulutuksia mainostetaan jopa työuran takaavina rekrytointikoulutuksina. Näissä lupauksissa saattaa olla totuuden siemen, kun alalle tarvitaan jatkuvasti lisää tekijöitä. Tähän ongelmaan on havahduttu myös aivan korkeimmalta taholla opetusministeriössä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on nimittäin aivan äskettäin myöntänyt korkeakouluille 19 miljoonan euron korvamerkityn erityisavustuksen. Avustuksella on tarkoitus vastata koodareiden työvoimapulaan. Eri julkaisujen mukaan pula koodareista uhkaa jopa koko Suomen talouskasvua eikä heikennä ainoastaan alan yritysten näkymiä.

IT-alalle voi opiskella Suomessa kaiken tasoisissa oppilaitoksissa ympäri maan, ammattikoulusta yliopistoon. Suuntautumisvaihtoehdot ovat niin monimuotoiset, että jokainen halukas pystyy varmasti löytämään alalta omat vahvuutensa. Myös täydennyskoulutusta järjestetään niin koulumuotoisena opetuksena kuin verkkoympäristössä.

Millaista väkeä työllistyy IT-alalla?

IT-alan yritysten ikäjakaumista löytyy runsaasti hajontaa. Keskimäärin iältään nuorinta työvoimaa löytyy Inmicsillä: 20–29-vuotiaita on henkilöstöstä peräti 35 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden yritysten keskiarvo tässä ikäluokassa on 13 prosenttia. Eniten kolmikymppisiä taas löytyy Supercellin palkkalistoilta, jossa lähes 64 prosenttia työntekijöistä sijoittuu ikähaarukkaan 30­–39. Se on lähes tuplasti enemmän kuin vastanneiden yritysten keskiarvo. Nelikymppiset puolestaan näyttävät kansoittavan SAP Finlandia ja HP Finlandia, heidän osuutensa näiden kahden henkilökunnasta on sopivasti 40 prosenttia.

Varttuneempi polvi on vallalla Samlinkissa, jossa lähes 50 prosenttia henkilöstöstä on jo täyttänyt 50 vuotta. Myös Tiedon, Oraclen ja Atos IT Solutionsin johto luottaa vanhempaan polveen, sillä näissä yrityksissä yli 40 prosenttia henkilöstöstä on täyttänyt 50 vuotta. Jopa yli puolet yrityksistä kertoi työllistävänsä joko liikunta- tai näkökyvyltään taikka kuuloltaan rajoittuneita henkilöitä.

Suunta on eteen ja ylös

Tivi on tietotekniikan ammattilaislehti, jonka mukaan IT-alan tilannekuva näyttää todella hyvältä: 25 suurimman IT-yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on hyvässä kasvussa. Vuonna 2016 IT-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ylsi jopa 46 miljardiin, kun edellisvuonna liikevaihto oli vain 36 miljardia euroa.

Sankarin roolin saa ohjelmistoala, jonka liikevaihto on kasvanut koko ajan vakaasti, ellei vuoden 2009 pienehköä notkahdusta huomioida. Sekä IT-alan yritysten että niissä työskentelevän henkilöstön määrä on ollut tasaisessa kasvussa jo vuodesta 1975, eikä kasvu ole näillä näkymin laantumassa tulevaisuudessakaan. Ala kasvaa kasvamistaan käytännössä riippumatta siitä, mitä yritys alalla tekee. Kasvun jakautumisessa on kuitenkin epätasaisuutta. Esimerkiksi palvelinkeskusten ja verkkoportaalien liikevaihdon kasvu oli 18 prosenttia, kun taas ohjelmistojen ja tietojenkäsittelypalveluiden kasvuvauhti jäi vaatimattomampaan kuuteen prosenttiin.

Entä mistä kasvu johtuu?

IT-alan jatkuvaa ja nopeaa kasvua selittää suurelta osalta digitalisaatio eli digisiirtymä, joka ohjaa uusien työpaikkojen syntyä kaikilla aloilla, ei pelkästään IT-yrityksissä. Tulevaisuudessa IT-töitä tarjotaan pilvilaskennan, datatutkimuksen ja IoT:n kaltaisilla kasvavilla alueilla. Juuri digitalisaatio pakottaa käytännössä kaikkien alojen yritykset pitämään palkkalistoillaan tarpeeksi väkeä, joka kykenee pohjia myöten ymmärtämään uusimpia teknotrendejä. Digitalisaation ansiosta aivan toisen alan yrityksissä, kuten pankeissa, konepajoilla sekä terveydenhuollossa, IT lähestyy liiketoiminnan ydintä.

Tutkimuslaitos IDC arvioi digitalisaatiota tukevan ja edistävän teknologian tarpeen jatkavan kasvuaan kiihtyvällä tahdilla. Informaatioteknologian investoinnit näkyvät työntekijöiden kouluttamisessa ja uusien osaajien palkkaamisessa. Investoinnit kasvavat hyvinkin parinkymmenen prosentin vuosivauhdilla, kun yritykset kehittelevät omiin tarpeisiinsa parhaita digitaalisia ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla ne pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja pystyvät luomaan tuotteita, ihmisiä ja organisaatioita yhdistäviä palveluita.

Missä yrityksiä on?

IT-alan yrityksiä löytyy ympäri Suomen, ja suomalaisia yrityksiä on rantautunut myös ulkomaille Piilaaksosta Delhiin. Yrityksiä on kaiken kokoisia alkaen yhden miehen nyrkkipajasta aina alan jättiläisiin, kuten vaikkapa Nokiaan asti. Koska tietotekniikka ja sen toimivuus ovat tänä päivänä olennainen osa pienimmänkin yrityksen toimintaa, ketterät IT-alan osaajat ovat oppineet myymään niille ulkoistettavaa palvelua. IT-ympäristön ulkoistamisessa löytyy erilaisia tasoja yrityksen, sekä ostaja- että myyjäyrityksen, koosta riippuen.

On siis harhaluulo, että alan yritykset sijoittuisivat vain suurimpiin asutuskeskuksiin. IT-alan yrityksiä on juuri siellä missä niiden palveluita tarvitsevia asiakkaitakin. Myös isommat yrityksen joutuvat isompien asutuskeskuksien työvoimapulasta johtuen miettimään uudestaan sijoittumistaan Suomen kartalle, kuten teki esimerkiksi MPY Palvelut, joka siirsi asennuskeskuksensa Vantaalta Kuopioon. Yhtiön palveluksessa on lähes 120 henkilöä, jotka sijoittuvat kahdeksalle paikkakunnalle.

Miltä näyttää IT-alan tulevaisuus?

IT-ala on edelleen nosteessa, kuten se on ollut jo pitkään. Mitattiinpa alan menestystä millä mittapuulla tahansa, liikevaihdolla, tuloksella, työllistävyydellä, investoinneilla, se on kasvujohtaja. Ala on levittäytynyt ympäri Suomen ja henkilöstöstä on pulaa, minkä takia parhaista kotimaisista ja ulkomaalaisista osaajista kilpaillaan. Digitalisaation leviäminen yhä uusille alueille lisää alan kasvua ja vetovoimaa. Suomi on perinteisesti korkean teknologian maa, ja IT-yrityksillä Suomessa on loistavat menestymisen mahdollisuudet digisiirtymän aallonharjalla.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *